Kuulumisia tallilta 20071.2.2007 Pimeä, märkä ja ilkeä syksy/talvi on vihdoinkin muuttunut kauniiksi lumiseksi kevättalveksi. Tallilla vallitsee erittäin rauhallinen tunnelma. Ripsa-mamma pyöristyy päivä päivältä varsan kasvaessa sen masussa ja äiti sekä tytär nauttivat leppoisasta olostaan. Tällä hetkellä pääsee aika helpolla ponien kanssa. Nyt on nautittaava tästä tunnelmasta niin kauan kun vielä voi, koska äitienpäivän tienoilla kaikki muuttuu varsan synnyttyä. Karkki saa kyytiä ja elämää on muutenkin taas enemmän tallipihassa. Samoihin aikoihin Karkki täyttää 5-vuotta. Sitte on isot juhlat tallilla siis oikein kaksois juhlat; vauvan ja Karkin.
20.2.2007 Pakkanen on saanut ponit todella rauhallisiksi sekä tietysti mamman pyöristyvä masu. Ripsan ruoka määrää voi jo kuvata, että "syö kuin hevonen". Karkki parka nauttii muruista kupin pohjalla mamman annokseen verrattuna. Onnellisen oloinen kaksikko taapertaa pihatossa peräkanaa.
31.3.2007 Karkilla oli monivaiheinen viikonloppu. Se päätti hankki omin avuin aamuruoan, kun ei ketään alkanut tulla sitä heti kuudelta nenän alle ojentamaan. Neitonen päätti, että tähän en jää odottamaan ja loikkasi aitauksesta isäntäväen makuuhuoneen ikkunan alle tömistelemään....herätystä nääs. Noh, heräsihän ne siihen ihmetykseen, että mikä niin kovasti tömisee ulkona. Emäntä nousi katsomaan ja Karkki oli ovella vastassa hyvin tyhmänä, että saisiko sitä ruokaa nyt vai ei? Ja emäntä lahti kiltisti tallille vastaamaan vaateeseen. Karkki kiltisti perässä taaperrellen. No ei se päivä siihen päättynyt. Päivemmällä isäntäväki lähti Karkin kanssa ajelulle, mutta ikävä rekka tuli takaa ja Karkki parka pelästyi nousemalla pystyyn. No nurinhan sitä sitten mentiin. Onneksi kuitenkin säästyttiin pahemmilta vahingoilta ja Karkkikin vain pelästyi tapahtunutta. Eikä kenellekään sattunut vaurioita. Illalla kun menin tallille niin sieltä kirmasi vastaan erittäinkin ylienerginen kantava emä-tamma ja erittäinkin rauhallinen Karkki. Kaikki kuitenkin hyvin ja se tärkeintä.
1.4.2007 Tallilla päästiin täysin ilman aprillipiloja tai muita ikäviä yllätyksiä. Karkki kävi taas ajelulla ja tällä kertaa ilman mitään ongelmia tai sattumia. Se ei pelännyt ollenkaan vaikka kyseessä oli sama matka. Hyvä niin. Karkki on niin kiltti, iloinen ja reipas poni. Ripsa-mamma pyöristyy kovaa vauhtia ja eihän se laskettuaikakaan kaukana enään ole. Äitienpäivän tienoilla alkaisi olla jo vauva maailmassa...:)
7.4.2007 No niin, nyt on yksi uuden vuoden lupaus saatettu aluilleen ja viritetty vanha harrastus taas käyntiin. Se kylläkin tuntuu kolottavassa lonkassa sekä nivusissa. Juup...olin luvannut itselleni, että karkkia on nyt alettava myös itse liikuttamaan. Kävin siis ratsastamassa vuoden tauon jälkeen ja sehän nyt sitten tuntuu vähän siellä sun täällä, mutta ihanaa oli. Iso kiitos Teijalle Karkin kouluttamisesta. Hyvin olet siinä onnistunut. Poni oli ihana ratsastaa ja toimii kuin ajatus. Keli oli aivan kamala ja meinasin jäätyä, mutta kunhan tästä lämpiää niin olo on varmasti onnellinen.
(Klikkaa kuvaa)
20.4.2007 Jännitys senkun tiivistyy. Noin kaksi viikkoa aikaa Ripsan laskettuun aikaan. Maha on niin kamalan painavan näköinen, ettei kyllä kateeksi käy yhtään. Kelit vaan ei nyt suosi kantavaa tammaa. Vettä tulee kaatamalla ja on melko kylmä. Toivotaan, että lämpenee.
19.5.2007 On nyt tullut kirjoitukseen taukoa, kun olemme niin sinnikkäästi odottaneet mahdollisen varsan syntymää. Kantoaika senkun pitenee. Nyt on mennyt jo 2 vkoa yli ensimmäisen mahdollisen lasketun ajankohdan. Vielä odotellaan pari viikkoa. Tämä odottavan aika kun on niin pitkä...:( Klikkaa tästä uusiin tallikuviin
9.6.2007 Ja niin siinä vaan kävi niin kuin meillä Iiriksen raskaudessa. Sieltä tuli ihan vaan sitä itteään... Eli kumpikaan "kuvitelluista" tiineistä eläimistä ei sitten sitä vaavia tehnytkään. Iiriksellä valeraskaus ja Ripsa oli jossain vaiheessa luonut varsansa. Molemmat elukat ovat nyt sitten siis niin läskejä, niin läskejä, että...kääk.... Ja nyt ei muuta kun kovaa juoksua, läskit kuriin ja uutta elämää aluilleen!!!
5.7.2007 Ripsalla uusi kiima ja uudelleen astutettu. Toivottavasti tämä nyt kantaa hedelmää. "Odottavan aika on niin pitkä"... Karkilla oli tosi raskasta odottaa Ripsaa takaisin miehelästä, että masennus valtasi ponia. Onneksi sentää pääsi välillä lenkille.
19.9.2007 Vasta nyt on Ripsalla astutus onnistunut ja ultrattu kantavaksi. Tämä on kyllä niin ihmeellinen vuosi kaikilla elukoilla että ihmetellä täytyy. Kaikki peukut ja varpaat nyt pystyyn, että Ripsan odotus tuottaa tulosta ja vihdoinkin äippä saa varsansa maailmaan sekä Karkki saisi tallille sen iloisen kaverin; sisko- tai velipuolen...:)
6.11.2007 Ainakin Ripsalla vatsa näyttää ihan oikeesti kantavan tamman vatsalle, kun taas tuo heinärohmu Karkki alkaa muistuttaa syöttö porsasta. Karkille on tullut erikoinen tartunta meidän settereistä. Se varmaankin kuvitteelee olevansa joko esteratsu tai koira, kun ottaa ja loikkaa paikalta aisojen yli heiniin ja mussuttaa sieltä suoraan jos ei olla ihmiset tarpeeksi nopeita tulemaan ruokkimaan "nälkäistä" poni parkaa. Karkki teki tässä taannoin visiitin myös 6.tielle kun pelästyi naapurin nöffi-koiraa. Luojalle kiitos että autot saivat pysäytettyä liikenteen ilman minkäänlaisia kolhuja. Eihän silloin ollutkaan kuin viikonlopun liikenne...
5.12.2007 Tallilla on taas tapahtunut kaikenlaista tohellusta. Karkki jatkaa heinien rohmuamista suoraan paaleista, kun kuvittelee olevansa ilmeisesti setteri. Eräänä aamuna tallin väki koki järkytyksen aamusyötölle mennessä, kun tallituvan ovi oli sepposen selällään ja kaikki kaurat rohmuttu sekä iso leipalaatikko tyhjennetty. Sitte alkoi tehokas puhelin rumba, kuka ehtii missä välissä käydä tarkistamassa ponien kuntoa ja liikuttelemassa niitä. Eniten syntyi paniikkina Ripsan varsan puolesta sekä tietty ihan niiden isojenkin. Luojalle kiitos päästiin pelkällä säikähdyksellä sekä paastolla. Heinää viikon verran ponipoloille ja siitä se elämä taas lähti uomilleen. Mysteeriksi jäi miten ovi oli auennut, koska illa laitoimme sen varmasti kiinni. Nyt on jälleen vahvistettu Ripsa kantavaksi vaikkakin se ulkoa päin jo kyllä näkyykin, mutta eläinlääkäri vielä varmisti kun viime talvinen pettymys on niin tuoreessa muistissa. Eli pieni elämä se siellä kasvaa eikä pelkkää sitä ihteään :)
|